Otavaoppilaan — ((free))

Yksi suurimmista eroista perinteiseen opiskeluun on vapaus. Otavaoppilas saa itse pitkälti päättää, miten aikansa käyttää. Projekteissa on tilaa heittäytyä, epäonnistua ja yrittää uudelleen. "Kukaan ei hengitä niskaan", kertoo Mikko, 22, joka vaihtoi ammattikoulusta Otavan luoville linjoille. "Mutta juuri siksi täällä pitää olla itse motivoitunut. Opettajat ovat tukena, mutta vetovastuu on lopulta itsellä."

Moni tulee Otavaan oppimaan vaikka kuvataidetta, musiikkia tai journalismia, mutta lähtee pois isommalla ymmärryksellä itsestään. Asuntolaelämä, yhteiset ruokailut, myöhäisillan keskustelut ja järvimaiseman rauha tekevät jotain, mitä ei voi laittaa todistukseen. otavaoppilaan

Kun kuulee sanan "otavaoppilas", mieleen saattaa piirtyä kuva nuoresta aikuisesta, joka on jättänyt perinteisen lukion tai ammattikoulun taakseen ja suunnannut kohti väljempiä opiskelumaisemia. Otavan Opisto on tunnettu paitsi upeasta järvimaisemastaan, myös ainutlaatuisesta hengestään. Mutta millaista on olla oikea otavaoppilas? Haastattelimme muutamaa nykyistä opiskelijaa päästäksemme tunnelmaan kiinni. Yksi suurimmista eroista perinteiseen opiskeluun on vapaus

Kaikki ei tietenkään ole ruusuilla tanssimista. Maaseudun rauhallisuus voi tuntua aluksi yksinäiseltä, jos on tottunut ison kaupungin sykkeeseen. Lisäksi pieni oppilaitos tarkoittaa, että sosiaalisia piirejä ei voi loputtomasti vaihdella – konfliktit on opittava selvittämään. Mutta juuri nämä haasteet tekevät otavaoppilaasta usein entistä vahvemman. "Kukaan ei hengitä niskaan", kertoo Mikko, 22, joka

"Otavaoppilas ei ole sama ihminen vuoden jälkeen", sanotaan usein. Se ei tarkoita vain uusia taitoja, vaan uutta suuntaa. Moni löytää täällä unelmansa, jonka olemassaoloa ei ollut aiemmin uskaltanut edes ajatella.